5.8.2017

Katselin pihatossa käyskentelevää Muidua, jonka perässä vuokralaisemme ponivarsa Anni kulki kuin varjo. Punapäämme oli silmissäni kaunis kuin mikä, joskaan näyttelytuomarit eivät tuntuneet arvostavan sitä erityisen korkealle. Minulle tamma oli kultaa. Se oli opettanut paljon sekä itselleni että jokaiselle pihassamme syntyneelle varsalle, paimentaen vieroitusikäisiä pihatossa hevosen tavoille. Nyt olimme Muidun kanssa pitkästä aikaa kiertäneet muutamat kilpailutkin ja hakeneet kotiin sinivalkoisenkin ruusukkeen. Tauko treenihommista oli selvästi tehnyt tammalle hyvää.

​

Pohdin olisiko Muidusta vielä saatava toinen varsa. Kyllä sen luonteenlaatua ja työmoraalia kannattaisi ehdottomasti periyttää. Ehkä rakennevirheitä saisi paikattua taas hyvällä orilla. Olihan Muidun esikoinen Missikuri ollut varsin näyttävä ilmestys saaden KV-I ja SV-II -palkinnot. Katsotaan, onhan emännällä muistikirjassa varalla useampia Missi -alkuinen nimi.

​

​

14.4.2017

Tänään oli se kevätaamu kun säikähti nukkuneensa pommiin auringon ollessa jo korkealla ennen kello kuutta. Meille on Muidun kanssa tullut rutiiniksi heittää aamun ensimmäinen lenkki, joka sisältää vähän jumppaa kentällä ja reilusti samoilua lähimetsissä. Ollaan nautittu tästä molemmat luvattoman paljon kun Muidu pääsi yli jyrämenohaluistaan ja emäntä on saanut kaivattua aivolomaa. Pitäisi useammin ottaa irtiottoja jatkuvasta ongelmanratkaisusta ja pohtimisesta mitä ratsunsa kanssa voisi tehdä vielä paremmin. Jos oikein filosofiseksi heittäydytään niin hiljainen korpimetsä saattanee antaa paljon enemmän vastauksia. Muidulle se on ainakin antanut rentoutta ja tyytyväisemmän olemuksen. 

​

Korpimetsäterapia on tehnyt hyvää myös siinä mielessä, että jännitystä on aiheuttanut kaksi uutta tallivuokralaista, joiden kanssa täytyy etsiä sopivia toimintatapoja ja rutiineja. Eilen meille saapui nelivuotias newforestinponi Sintti, joka on aivan ihastuttava ärripurriprinsessa! Traileri meinasi kokea ovan kohtalon Sintin todetessa, että nyt on muuten aika päästä ulos. Eiköhän se meidän tammalaumaan sopeudu, ainakin ensireaktiot vaikuttivat ihan suopeilta. Kaisa ja Hessakin ovat päässeet yli lapsenomaisesta uteliaisuudestaan eivätkä ole jatkuvasti tunkemassa kenekään iholle. Muidu taas tuntuu nauttivan mitä suurempi lauma sillä on kaitsettavanaan. Onhan se vanhimpana yhä kiistaton johtajatamma tässä kakaralaumassa.

​

​

12.4.2017 / KOULUVALMENNUS / Valmentaja Tomi Rankka evm

Olin ollut katsomassa ystäväni ratsastustuntia, jota Tomi piti ja tykästyin heti miehen hevosystävälliseen ja letkeään otteeseen. Viikon päästä Tomi kaartoikin meidän pihaan ja testasimme Muidun kanssa sopisiko tämä uusi valmentaja leipiimme. Tomia nauratti Muidun lempinimi, joka vääntyi tietysti tunnin aika Muijaksi. 

​

No me muijat vedettiin ihan hyvin Tomin huonosta huumorista huolimatta. Tomi seurasi alkuverryttelyämme ja laittoi meidät sen jälkeen työstämään sulkutaivutuksia ja temponvaihteluja. Muidu tuntui kankeammalta vasempaan kierrokseen ja temponlisäyksiin meidän piti hakea lisää pehmeyttä. Tomi oli valmentajana keskusteleva ja mietteliäs.  Pohdimme ongelmakohtia ja onnistumisia paljon yhdessä ja hän muisti, joka välissä kysyä, että miltä se hevonen nyt tuntuu. Tomi lähti vielä mukaamme metsätielle kävelemään ja jatkamaa reflektointia. 

​

​

11.4.2017

Olen pohtinut kilpailu-uran jatkamisen mielekkyyttä Muidun kanssa. Muidu on taitava ja mielestäni sillä on kapasiteettiä, mutta siltikään emme ole haalineet voittoja ollenkaan vaikkakin muita sijoituksia kyllä. Myöskään kasvattajansa kanssa Muidu ei ole napannut kuin pari voittoa kenttäratsastuksen puolelta ennen minulle tuloaan. Nyt mammaloman jälkeen olemme kangerrelleet tavallista enemmän treeneissä ja Muidu on ollut kilpailutilanteissa jännittynyt. Ei tunnu mielekkäältä raijata hevosta kilpailuihin harvase viikonloppu, jos se ei tunnu siitä nauttivan. Luulenpa siis, että pistämme Muidun kanssa kilpailemisen hetkeksi jäihin ja keskitymme ihan vain olemiseen ja muuhun hevosen elämään. Muutamat VSR- ja KRJ-Cupit haluaisin vielä käydä katsastamassa sen kanssa, jos saisimme kuitenkin pari ruusuketta palkintokaappiin koreilemaan.

​

Palkintojen ja suoritusten vuoksi tätä on turha kuitenkin harrastaa. Palkitsevinta kuitenkin on elämäänsä tyytyväinen hevonen ja Muidun kanssa meillä pelaa muuten loistavasti yhteen. Se saa varsoa vielä emännällekin yhden näppärän lapsukaisen kotiin jätettäväksi ja ehkä me laatiksista jonkun palkinnon käymme pokkaamassa. Muuten se saa nautiskella täysin siemauksin hevosenelämästä meidän korpimetsissä ja opettaa nuorempiaan tavoille kuten tähänkin asti.

​

​

10.4.2017 / KOULUVALMENNUS / Valmentaja Sirkka Elo evm

Valmentajamme hymähti huvittuneena sapuessaan pihaan kun jo ilmeeni taisi kertoa, että nyt on kaikki maailmankirjat sekaisin. Sepostin maanisena sitä kuinka Muidulta on lähtenyt homma ihan lapasesta ja se ihan kirjaimellisesti meinaa lähteä minulta käsistä. Hieroja kävi muutama päivä sitten eikä löytänyt isompia kipuja tai jumeja, eikä hevonen ylipäänsä kipeältä vaikuttanut muutenkaan. Olin pohtinut läpi kaiken: ruokinnat, varusteet ja kiputilat, mutta syytä en ollut keksinyt. Mikä ihme sillä on hoin Sirkalle. Valmentajamme käski minut selkään ja ympyrälle. Muidu painoi kädelle ja se tuntui siltä, että on heti seuraavassa hetkessä valmis ottamaan alat alleen ilman eri käskyä. Sirkka katsoi meitä pitkään ja hartaasti kun yritin saada tuntumaa ratsuuni ja koin taas yhtä niistä hetkistä, ettei vuosien treenaamisella ollut mitään merkitystä. 

​

Valmentajamme mielestä nyt ei ollut kyse isoista asioista vaan alkukankeudesta. Pohdimme vielä yhdessä läpi Muidun ruokintaa ettei se saanut turhaa energiaa kun ei enää ruokkinut varsaansakaan. Ei se meidän paras treenimme ollut, mutta kyllä me siitä suoriuduimme. Vanha kunnon työjuhta Muidu alkoi tulla esiin ja sekopäisesti jalat alleen ottava rauhoittua. Keskityimme työstämään perusteita ja pitämään silti Muidun pään työn touhussa.

​

 

9.4.2017 / KOULUVALMENNUS / Valmentaja Sirkka Elo evm

Mammalomailut alkoivat Muidun osalta vedellä viimeisiään ja oli aika palata sorvin ääreen. Tamma oli nauttinut joutenolostaan, mutta nyt siinä alkoi näkyä kevyellä käytöllä olo ja energiaa muuten riitti. Muidu osaa välillä olla kova kädelle muutenkin, mutta nyt se oli varsinainen jyrä tiukkistätimme saapuessa pitkästä aikaa katsomaan menoamme. Meni hetki ja toinenkin, että Muidu malttoi palata kuulolle pelkän juoksemisen sijaan. Tarkoitus oli vielä pitää treenit kevyenä koska tamman kunto oli väkisinkin hieman laskenut. Muidu tosin oli ihan toista mieltä. Annoimme Muidun vähän juosta höyryjä pois ja ryhdymme sen jälkeen hakemaan tuntumaa.

 

En arvannut, että olimme ottaneet näin paljon takapakkia, mutta valmentaja lohdutti, että kaikki tehty työ on kyllä molemmillä takaraivossa kunhan saisimme taas rutiinia takaisin. Tiukkistäti laittoi meidät keskittymään taivutteluun, jotta Muidu pehmenisi. Irrottelimme tammaa pohkeenväistöillä ja pidimme sen muutenkin työn touhussa vaihtaen tiuhaan yksinkertaisesta tehtävästä toiseen. Muidu alkoi hakeutua paremmin kuulolle ja oikeaan muotoon lopputunnista. Heitimme vielö pitkän jäähdyttelylenkin metsässä. 

​

​

8.4.2017

Nyt on viime päivät menty vauvahuuman vietävänä. Olin jo viimeisen viikon ajan valvonut silmä kovana Muidua ja odottanut h-hetkeä alkavaksi. Vaan tottakai hevoselle tyypilliseen tapaan Muidu varsoi yöllä ylhäisessä yksinäisyydessään ja minä hepuloin aamulla yllärivarsaa karsinassa. Varsominen oli sujunut ilmeisen hyvin ja Muidu otti homman haltuunsa muutenkin kuin vanha tekijä vaikka tammavarsa oli sen esikoinen. Pieni sai suunnitellusti nimekseen Missikuri eikä nimi ole yhtään hullumpi tälle varsin omanarvontuntoiselle varsalle. Pikkutamma saa nyt kaikessa rauhassa ilahduttaa meitä kotosalla, mutta tarkoitus olisi etsiä varsalle koti muualta ja saada emännän ensimmäinen kasvatti maailmalle. Jos sopivaa kotia ei löydy on pikkuisella kyllä varaa jäädä kotiinkin opettelemaan hevosen elämää pidemmäksikin aikaa. Parempi kuitenkin itse opetella samantien etteivät kaikki varsat voi jäädä kotiin vaikka niistä jokainen olisikin maailman ihanin!

​

​

19.3.2017

Huh, että on ollut emännän lihaskunto kovilla ja vatsalihakset hellinä kun on painettu tehovalmennuskuuria koko köörin kanssa. Löydettiin sellainen tiukkistäti vakkarivalmentajaksi, että oksat pois (kaikella rakkaudella tietysti).  Muidun kanssa on erityisesti treenattu heikompia kohtia ja vetristetty tammaa ennen mammaloman alkua, joka saakin alkaa näistä sanoista. Mammasta on tulossa aivan valtava! Se on tuntunut suhtautuvan myös huomattavasti äidillisemmin koheltaviin nuorikoihin ja jaksaa katsella niiden älyvapaata toikkarointia tavallista pidempään ennen kuin ärähtää. 

 

Minä olen seuraillut kauniin punapäämme vointia suorastaan neuroottisena vaikka eläinlääkärimme on todennut tiineyden etenevän oikein mallikkaasti. Ei voi siltikään lakata jännittämästä. Tällä hetkellä viihdyn parhaiten Muidun kanssa pitkillä narulenkeillä jo melkein sulaneilla metsäteillä ja luulen, että emännällekin tekisi hyvää pieni treenitauko. Mukana metsälenkeillä on jolkotellut uusi tallikoiramme Susi, josta on tullut vastoin odotuksia oikein hyvää pataa Muidun kanssa. Muidu antaa hössön pentukoiran viilettää melkein kyljessä kiinni eikä näytä panevan pahakseen. Ehkä tämäkin on heränneen äidinvaiston tekeleitä.

​

​

8.3.2017

Muidu on osoittautunut juuri niin hyväksi hankinnaksi kuin odotinkin. Emäntä on päässyt taas treenaamisen makuun eri tavalla kun alla on hevonen, jonka tietää osaavan ja joka opettaa myös ratsastajalleen uutta. Muidu on työläs, mutta palkitseva ratsu. Muutamat kilpailutkin ollaan nyt startattu ja ne ovat menneet ihan kohtuuhyvin. Ulkopuolista valmentajaa me kaivattais kyllä, jotta saatais se viimeinen silaus kilpakentille. Jotain meiltä vielä uupuu keveydessä ja tarkkuudessa. Muidu tottuneena reissaajana on toiminut kivasti mallina nuorikoille. Mitä nyt jokaiselle uudelle tallipihalle pitää saapua varsin näyttävin elkein. 

 

Jännittäviä aikoja alamme nyt myös elää kun bongasin Muidulle orin! Ihan vielä ei ollut tarkoitus astuttaa tammaa, mutta vähän joustin suunnitelmissa kun niin passeli isäehdokas tuli vastaan. Seljasaaren Kurimus on KTK-III ja suvultaan vahvasti koulupainotteinen. Oikein sopivasti on näköä ja kokoa herrasmiehessä. Muistuttaa vähänMuidun isää omaan silmääni.  Joten iik! Meille tulee eka varsa omaan pihaan

​

​

29.2.2017

No nyt on nuori emäntä tehnyt taas hyviä päätöksiä! Hyshys siitä, että alkuperäinen suunnitelma oli ottaa pelkästään muiden hevosia kahden nuorikon lisäksi (ja tietysti toisesta nuorikosta varsa tulevaisuudessa). Löytyi niin hieno ja komea Kärmeniemen tamma, että olihan se otettava kun sen sai. Kärmeniemen Missirakas alias Muidu saapui eilen ja on nyt toinen emäntä talossa. Tamma oli alkuunsa niin vallan pöyristynyt kaikesta ja erityisen pöyristynyt turhan tuttavallisista nuorikoista, jotka tunkivat nenukkejaan aidan yli.

 

Ei siinä kovin kauaa mennyt kun nuorikot ymmärsivät kyllä paikkansa ja että nyt on ensimmäistäkin emäntää kovempi luu talossa. Luulenpa, että arvojärjestys on sen verran selviö ettei sen suurempia kahinoita tarvitse aloittaa kun pistetään lauma yksien aitojen sisään. Oijoij, kolmea kai kutsutaan jo laumaksi?